Onkohan niin että niin on?

Hihi, täällä ollaan!

Matka sujui vallan mainiosti, vaikkakin Pariisin Charles de Gaullen lentokenttä oli juuri niin sokkeiloinen kuin olimme kuulleetkin :) Nyt jos pitäisi palata samaa reittiä takaisin, en enää osaisi. Onneksi Antin tuurilla ja myös joidenkin opasteiden avulla löysimme ajoissa TGV-aseman. Antilla on kyllä muutenkin suhteet yläkertaan kunnossa, aina kun sovitaan, että Antti hoitaa alkaa ilmestyä kuin tyhjästä miehiä, jotka kauppaavat kolmioleipiä 10 sentillä, muiden ravitsemusliikkeiden sulkeuduttua tai kylttejä, jotka opastavat juuri oikeaan.

Tällä hetkellä istumme place Bellecourin vieressä McDonaldsin terdellä juomassa mäkkäri olutta ja limpparia - kaupungin ensimmäinen wlan löytyi täältä. Vierestä löytyi (taas onnen kauppaa) myös putiikki, joka välittää asuntoja ja kaikenlaista muutakin. Ainakin saatiin lehdyköitä, joissa on paljon asuntoilmoituksia. Toistaiseksi emme ole menestyneet pitemmän kortteerin löytämisessä - lyhyen kylläkin. Soitimme eräälle Hospitality Club tyypille, joka oli todella innoissaan ("Aaah yeah yeah yeah Antti great!") siitä, että otimme yhteyttä. Ensi yö siis vielä hostellissa, ja sitten kun Mathieu saapuu itsekin Lyoniin saamme ensi kosketuksemme Lyonilaiseen perheeseen.

Säiden ja kesän jatkamisen suhteen Suomesta paon ajoitus oli täydellinen. Täällä hurja helle - syksystä ei tietoakaan. On upeaa näin vajaan vuorokauden kokemuksella huomata, että Ranskan kielikään ei tuota ainakaan turismin tasolla ongelmia. Vähintään toinen on aina ymmärtänyt vastauksen kysymykseen - ainakin pienen neuvonpidon jälkeen :) Asioiden kysyminen onnistuu kun aina aloittaa "onkohan niin että niin on" ja sen jälkeen sanoo sen miten haluaisi asioiden olevan. Kukaan ei oo ainakaan vielä ollu ymmärtämättä tai olevinaan ymmärtämättä :)

Tässä kuulumiset tältä erää, seuraavaksi lisää asuntoilmoitusten tulkkausta ja uuden ranskalaisen puhelinliittymän hyödyntämistä!