Aaton aattona kylvyssä

Jouluaaton aattoa vietettiin tänään Borneon Sabahissa Poringissa kuumien lähteiden tarjoamissa kylvyissä ja myös vesiputouksessa pulahtamalla. Sen lisäksi käveltiin hieman viidakossa puiden latvojen tasolla riippusillalla. Hivenen eri settiä kun yleensä joulun alla... :)

Täältä matka jatkuu huomenna takaisin Kota Kinabaluun joulun viettoon. Suunnitelmissa on joulubuffet jossain hotellissa ja vähän parempi yöpaikka. Vaikka kiva yöpaikka oli myös viimeiset 4 yötä Kinabalu-vuoren kansallispuiston vieressä, vähän kalliimpi, mutta halvempi kuin kansallispuiston majoitukset ja meillä oli sentään oma parveke, telkkari satelliittikanavilla ja lämmin vesi. Lämmitystä ei kyllä muuten ollut, jota olisikin ensimmäistä kertaa tällä matkalla ehkä tarvinnut 1700m korkeudessa. Onneksi 1,5 litran pullo kuumalla vedellä täytettynä toimi ihan hyvin siinä tarkoituksessa :)

Kansallispuistossa oli paljon metsää ja mäkiä. Antti kävikin kiipeämässä sille korkeimmalle "mäelle", Kinabalu-vuorelle 4095 metrin korkeuteen. Reissuun meni melkein kaksi päivää, varsinkin kun se seikkailuhullu halusi kiipeämisen lisäksi mennä muutaman tunnin pätkän maailman korkeinta Via Ferrataa. Via Ferrata on sellanen juttu, missä mennään kiipeilyvaljaat päällä jossain korkeuksissa nuoralla kävellen, siltoja pitkin ja kallioon hakattuja rappuja ja sellaista. Mutta taisi olla mahtavaa :) Itse en kokenut kuitenkaan niin suurta paloa korkeuksiin (suhteessa siihen nähtävään vaivaan ja hintaan) ja varsinkin yhden päivän kansallispuiston mäkien ja mudan jälkeen ajattelin, että mielummin lepäilen hieman ja kävelen edes vähän tasaisemmassa maastossa ja puutarhassa. Ja maisematkin oli ns. riittävän hienot (eli tosi upeat!) vähän alempanakin, kunhan tulivat esiin pilvien takaa. Suurin osa aikaa oltiin pilvessä.

Kun nyt juttu tuntuu luonnostaan niin menevän, niin mennäämpä sitten käänteisessä järjestyksessä tapahtumia kelaten. Kansallispuistoon tosiaan tultiin Kota Kinabalusta, jossa emme jaksaneet olla sillä erää enempää kuin yhden päivän. Reissuväsymys vaivasi hieman, kaupungit kyllästytti ja tuntuivat hankalilta, meluisilta ja muutenkin uuvuttavilta. Yritettiin Kota Kinabalussakin reissuväsymystä hoitaa menemällä biitsille, mutta sekin oli jotenkin hankalaa paikallisbusseilla ja kun vihdoin päästiin sinne tuli sadekaudella yleinen iltapäivän ukkonen. Lopulta päivästä tuli kuitenkin kohtuullisen rento kun ripustettiin riippumatto rannalla olleeseen katokseen ja sateen jälkeen nähtiin vielä upea auringonlaskukin.

Huomenna mennään takaisin siis Kota Kinabaluun vähän vähemmän reissuväsyneinä ja mukavat majoitukset ja hyvä ruoka aseina kaupunkiantipatiaa vastaan. Eiköhän siitä ihan hyvä joulu tule :) Yksi syy siirtymiseen on se, että 26.12. lähteekin jo aamulla sitten lento eteenpäin Ho Chi Minh Cityyn.

Että ei kai tässä muuta kun hyvän joulun toivotukset kaikille :) Vähän on koti-ikävä, jonka varmaan joulu on tuonut esiin, mutta toisaalta se on vaan hyvä. Oppii taas arvostamaan enemmän. Very Merry Christmas :)