Tännehän alkaa kotiutua. Mitään ihmeellistä sinänsä ei ole tapahtunut sitten viime merkinnän. Yritetään edelleen omaksua ranskalaisia tapoja ja lähialueen liikkeiden toisistaan eroavia ja logiikattomia aukioloaikoja. Sunnuntaina käytiin iltapäivä-iltakävelyllä Parc de la Tete D'orissa, joka on Ranskan suurin kaupunkipuisto. Puisto olikin täynnä väkeä viettämässä sunnutai-iltaa kuka mitenkin - piknikillä, lenkillä, soutelemassa puiston keskellä olevassa tekojärvessä, yrittämässä bongailla eläimiä ilmaisesta eläintarhasta, pelailemassa petankkia jne. Puistoon ei ole meiltä kävellenkään mahdoton matka, mutta kotiin palaamista ko. reittiä pitkin kannattaa harkita, sillä se sisältää ainakin 200 metriä pitkät portaat + ylämäkeä. Neljän tunnin pyöräilyn + kävelyn jälkeen se meinas olla liikaa.
Maanantaina koko päivä meni taas siihen, että yritettiin hoitaa asioita. Kotivakuutus sentään saatiin hankittua. Opiskelijakerhon täti oli suomalaisen tyly ja tehokas - kerrassaan mahtavaa! Paikallisessa Kela-toimistossa ei päästy lähellekään virkailijoita, sillä paikalla oli n. 150 muutakin ihmistä, eikä koko reilun tunnin pituisen visiitin aikana selvinnyt mikä jono johti minnekin. Onneksi toimistossa oli myös itsepalvelutietokoneita opiskelijoita varten ja pienen sanakirjasäädön jälkeen saatiin tulostettua joitain lappusia, mitkä ilmeisesti pitäisi postittaa toimistoon liitteineen ja sen jälkeen kun eräs osio on käytetty vuokraisännällä täytettävänä.
Myöskin kaupunkinpyörien ja kaupungin tsiljoonan yksisuuntaisen kadun kanssa oli ongelmia yllättävän paljon. Täällä pyörällä tulee todella ajaa autojen keskellä (välillä aika hurjaa) ja yksisuuntaisia katuja ei noin vain ajella väärään suuntaan, mikäli ei halua heiluvia nyrkkejä tai vaaratilanteita. Päivän päätteeksi pääsimme kuitenkin Part Dieun ostoskeskukseen ja palkitsin itseni ostamalla uuden kaulakorun ja korvakorut samana päivänä hajonneiden tilalle. Onnistuttiin myös kuluttamaan Carrefouriin (melko samanlainen kuin tosi iso Prisma) taas 107 euroa, kun osteltiin peitto, laseja (ollaan jo hajoitettu kaks täältä asunnosta), kokkiveitsi, leikkuulauta, juustohöylä jne.
Tänään onkin ollut täysin kotipäivä, ellei aamun torivisiittiä lasketa. Kivaa löysäilyä. Tämän kirjoituksen lopuksi haluaisin vielä kertoa, mitä keksintöjä täältä voisitte adoptoida suomeenkin, ja mitä saa tuoda tuliaisiksi meille. Ensinnäkin roskissysteemi keittiössä on nerokas, kanteen on kiinnitetty naru, joka avaa roskiksen kannen ovea avattaessa ja vastaavasti sulkee roskiksen kun ovi laitetaan kiinni. Toisekseen koko sängyn levyinen pötkylätyyny on mainio - koskaan ei tarvitse siirrellä tyynyä yön aikana ja samasta tyynystä riittää molemmille. Sen sijaan en vieläkään osaa peseytyä oikein. Kylpyhuoneessa on vain kylpyamme ja suihku, muttei suihkulle telinettä. Myöskään lattialla ei ole minkäänlaista lattiakaivoa, jonne ammeesta yliroiskuneen veden voisi siirtää. En ole varma pitäisikö ammeessa istua ja olla polvillaan, vai seisoa liukastumisen ja lattiatulvan uhallakin. Vedellä lotraaminen ei tunnu täällä olevan ongelma myöskään keittiössä, sillä kuivauskaappeja ei tietenkään ole. Onneksi sentään joku teline astioiden kuivaamiseen ettei tarvi pyyhkeen kanssa alkaa heilumaan. Myöskään pöydällä eriksen töröttävä sähköuuni ei tunnu aina kovin paloturvalliselta tai normaalilta, mutta ehkä se saa oikeutuksensa kun perjantaina päästään hullaantumaan kaasulieden ylivoimaisuudesta.
tiistai 4. syyskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti