Viikko vierähti

Yllättävän nopeasti pääsi viikko vierähtämään edellisestä kuulumispäivityksestä. Siihen väliin onkin mahtunut roppakaupalla tapahtumia, joita yritän tässä vähän summailla. Pistän kohta myös Flickriin uusia kuvia ainakin parin tuhannen sanan edestä, ni selviää tekstin osalta vähän lyhyemmällä. :)

Integraatioviikonloppu

Viime viikonloppuna oltiin osaston integraatioviikonlopussa, johon osallistui suurin osa nyt kolmannen vuoden aloittaneista tietotekniikan opiskelijoista. Reissu osoittautui kyllä odotuksiakin paremmaksi, varsinkin siinä mielessä, että vaihtarien lisäksi tuli tutustuttua myös tosi moneen ranskalaiseen. Tai lähinnä tutustumisella tässä yhteydessä voi viitata siihen, että tuli puhuttua tosi monen eri tyypin kanssa, ja lähes aina jopa ranskaksi, mikä tosin rajoitti keskustelujen syvyyttä hiukan. Kovin hyvin en siis väittäisi ketään tuntevani, mutta paljon enemmän on tullut moikkailtua nyt viikonlopun jälkeen aamulla luennoille mennessä.

Moikkailukulttuurikin on hassun erilainen kuin suomessa. Lähes poikkeuksetta pojat kättelevät toisiaan, tyttöjen kanssa taas poskipusutellaan. Näyttää hassulta kun joku saapuu pihalla seisoskelevaan kaveriporukan rinkiin ja tervehtii kaikkia yksitellen, kun suomessa vastaava rituaali tiivistyisi "mo"-murahdukseen ja pariin nyökkäykseen. No kyllä tällasesta sinäänsä ilosempi koulupäivänalotusfiilis tulee. :)

Oli viikonlopulle hiukan muutakin ohjelmaa, kuin vapaata juttelua. Ohjelma tosin kyllä oli aikamoisen väljä, ja ainakin kaikki vaihtarit oli suurimman osan ajasta pihalla siitä mitä tapahtuu ja milloin. Merkittävin päiväohjelma oli hiukan outo lipunryöstöä ja vesisotaa yhdistävä peli, johon paikalliset tuntuivat suhtautuvan yllättävänkin innokkaasti. Käytännössä suurin osa pelistä oli odottelua tai paikasta toiseen laahustamista. Viimeinenkin taistelumotivaation palanen meni sen jälkeen, kun onnistuin nappaamaan vastustajan lipun, mutta mut huudeltiin pakomatkalta takaisin ja selitettiin, että olin rikkonut sellasta kohtaa säännöistä joka oli pyydetystä englanninkielisestä tiivistelmästä jäänyt pois.

Ulkoiluohjelma oli kyllä muuten paikallaan, sillä maisemat olivat varsin komeat. Oltiin jossain leirikeskuksessa vuorten keskellä noin 3 tunnin bussimatkan päässä Lyonista. Ihan lumihuippuja ei näkynyt, mutta tuohon suuntaan pitää kyllä reissata vielä useampaankin otteeseen tässä vuoden aikana, viimeistään laskettelukauden alettua.

Molempina iltoina oli ohjelmassa oli myös varsin vauhdikasta biletystä. Tanssilattialla tuli tavanomaisen kuuma, mutta yölämpötila vuoristossa ulkona oli yllättävänkin kylmä. Jengi siis ravasi tiheään hikisen tanssilattian ja liian kylmän, mutta paremmin keskusteluihin soveltuvan ulkoilman välillä. Tätä taisi jatkua molempina öinä johonkin viiden tienoille. Vaihtarijengi tietysti luovutti viimeisenä.


Viikolla vieraita ja flunssaa

Lieneekö seurausta yllämainituista olosuhteista, mutta viikonlopun jälkeen tuntui flunssaaalto napanneen ison osan vaihtareista (ainakin kaikki suomalaiset) ja luentosalin köhimisestä päätelleen varmaan puolet paikallisistakin. Tätä kirjoittaessa ollaan kyllä kumpikin aikahyvin päästy kröhistämme eroon.

Mun EB-vaelluskaveri Jussi oli käymässä täällä alkuviikosta. Siinä ohessa tuli tutustuttua kotikaupunkiin vähän lisää kun käytiin kiertämässä muun muassa vanhaa kaupunkia ja Fourvier-kukkulan roomalaisraunioita. Hauskaa kyllä nähä vanhoja tuttujakin välillä kun tää on muuten ollu sellasta uusien kasvojen ja muistettavien nimien ylitarjontaa.

Saatin tällä viikolla sitten kunnollinen nettiyhteyskin vihdoin toimimaan. Ei se ihan saumattomasti sujunut kyllä vieläkään. Asentajan piti tulla torstaina 16-18. Käytännössä se tuli 18.10, mutta soitti sentään 17.50 ja sanoi tulevansa 10 minuutin päästä. Käynnissä kesti ehkä 40 minuuttia, jonka aikana kaksi miestä suhaili edes takaisin asunnossa etsien liittimiä ja ruuvaillen seiniin uusia rasioita. Lopulta testattiin, netin toimivuutta. No, ei toiminut, johon asentaja pienen yrittämisen jälkeen totesi, että se pitää aktivoida näköjään puhelimitse, mutta se kyllä hoitaa ja että max 2 tuntia menee, ni alkaa toimia.

No, ei toiminu vielä kolmenkaan tunnin päästä, joten soitettiin firmaan ite. Siellä joku täti sanoi, että "joo tää pitää vielä aktivoida, voin tehä sen täältä nyt. Toimii viimeistään kahen tunnin päästä". Huoh. Tällä kertaa tieto sentään piti paikkansa, ja vähän ennen puoltayötä meillä oli toimiva yhteys.

Päättyköön tämä ylipitkä merkintä tähän. Seuraavaks tarkotus kattoa Emmin kanssa taas yks jakso Pasilaa, jota Juhon vinkistä alettiin seurata. :)