Blogaaminen on jaanyt hieman Bangkokin jalkeen, silla taman hetkinen sijainti ei oikein tue tallaisia lansimaisia hapatuksia. Olemme siis Koh Changilla Myanmarin rajan lahistolla, siis lansipuolella pikkusaarella, ei silla isommalla Changilla itapuolella. Talla saarella ei ole kuin yksi betonipaallystetty "tie" eika sahkoverkkoa. Muita mukavuuksia sitten loytyy kylla, kuten hauskaa seuraa, aivan mahtava majatalon isanta, mukavaa uiskentelua, rauhaa kollia riippumatossa ja maittavaa ruokaa. Netin aarelle kavelimme n. 4km matkan bungalowiltamme "keskustaan", jossa on yksi "kauppa" ja koulu, katsastamaan lahinna mahdollisuuksia seuraaviin siirtymiin ja viikon saata.
Bangkokista tiemme vei tosiaan 3. luokan paikallisjunassa Hua Hiniin, joka oli kylla ihan mukava pikkukaupunki, mutta Aurinkomatkojen vaikutus kaikenmaailman "mita kuuluu kukkuluuruu" raatalihuuteluiden ja suomenkieliset ravintolalistat tarjoillen perunamuusseja alkoi ehka vahan huvittaa. Emme siis viihtyneet siella kolmea paivaa kauemmin. Siellakin kylla majoitus oli kunnossa, hostellimme sijaitsi kaytannossa laiturilla ja oli oikein mukavaa laituriterassilla katsella paikallista kalastustoimintaa ja kuningasta vartioivia jouluvalokoristettuja aluksia. Biitsikin tarjosi valkoista hiekkaa ja palmuja.
Hua Hinista paasimme Ranongiin napparasti yobussilla, joka oli kylla jostain syysta jaahdytetty jaakaappikylmaksi. Penkit sai kuitenkin mukavan alas ja saapuessamme klo 5 aamuyolla Ranongiin, oli jo takana muutaman tunnin younet. Niita jatkettiin sitten puupenkilla Ranongin satamassa, josta paasi pitkaveneella Changille 9.30 aamulla. Samalla bussilla kanssamme tuli pari muutakin matkaajaa ja odottelu sujui nukkumisen lisaksi mukavasti. Jo satamassa majatalomme isanta tuli esittelemaan paikkaansa ja onnistui naurullaan ja energisyydellaan saamaan meidat katsomaan heti ensimmaisena hanen paikkaansa. Nyt kun olemme nahneet muitakin ei kylla kaduta. Jos joku muukin joskus tanne pain eksyy, niin Crocodile Rockia voi kylla suositella. Paikka ei ole ihan biitsilla, mutta laiturilta on korkean veden aikaan erinomaista uida. Myos youinnit tarjoaa jannyytta, silla meressa on jotain valoa heijastavaa levaa, joka nayttaa aivan uskomattomalta pimeassa. Crocodile Rockissa on myos mukavia eri tasoilla olevia istuskelunurkkauksia, joista voi katsella merta ja rantaa tai vaikka pelailla lautapeleja ja lukea. Jokaisella bungalowilla on oma kirjansa, johon kirjataan jos tilaa jotain ruokaa tai ottaa jotain juomista pakastimesta. Kaikenkaikkiaan olo on niin kotoisa, etta lahteminen tuntuu jopa hankalalta.
Lahtea kuitenkin ajattelimme ylihuomenna, silla Thaimaassa on viela ensimmaisen kuukaudenkin ajalle paljon nahtavaa. Jaljella on 2,5 viikkoa aikaa oleskeluluvan umpeutumiseen ja snorklaamista olisi ainakin kiva kokeilla heti. Seuraava kohde lienee Koh Phayam tuossa vieressa. Se on hieman enemman palveluita tarjoava, ja sielta voi mm. tehda paivaretkia snorklaamaan Koh Surin Nuan merikansallispuistoon. Hinnat on varmaan reissulla kovat, mutta muuten elamiseen menee niin vahan, etta budjetti kestaa. Phayamista pitaa palata varmaan Ranongiin ja sielta jatkaa bussilla etelampaan. Toiveissamme olisi paasta meritse, mutta se ei ainakaan nyt tunnu kovin helpolta vaihtoehdolta.
Kaikista fiiliksista ja kokemuksista voisi kirjoitella hyvin paljon syvallisemminkin, mutta aina tuntuu, etta on parempaakin tekemista ja kirjoitukset venyisivat perusraportoinnin lisaksi hurjan pitkiksi. Kuvia ei taas tasta nettiin oikein saa ladattua, koska yhteys on varsinkin hieman pilvisella saalla niin hidas. Miniblogauksia voi seurailla kuitenkin edelleen tuosta reunasta :)
Sawatdee-khaa seuraavaan kertaan!
tiistai 17. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Joko olette ratsastaneet elefantilla?
Ainakin Hua Hinin lähettyvillä on joku paikka, jossa voi
Lähetä kommentti